| lyric | Kaukainen ystäväin tämän lauluni sulle
nyt illan tuuli vie, joka koivuissa soi.
Kaukainen ystäväin olet lohtuna mulle,
vaikk' ero pitkä lie, olet onneni koi.
Kun ilta hämyinen on ja suloinen,
mä istun lieteni luona ja sinua aattelen.
Kaukainen ystäväin olet onneni tähti.
Ei eron aikakaan mulle murhetta tuo.
Kaukainen ystäväin suven kauneimmat retket,
kun kanssas olla sain, olin onnellinen.
Kaukainen ystäväin monet lempemme retket
ne säilyy muistoissain niitä unhoita en.
Vaikk' alla lumen ja jään on kukat maan,
ei kuihdu muistoni kukkanen mielestäin konsanaan.
Kaukainen ystäväin kerran kohtaamme jälleen,
Kun talven jälkehen, kevät kaunehin saa. |