| lyric | Kaikille alkuvaihe on kai vaikeaa
silloin, kun sydämessä liikkuu.
Tuo outo tunne kun mielen valtaa,
se muuttaa kaiken toisin.
Missä on kuviteltu
sadun ihmemaa?
Es sitä löydetä kai koskaan.
On paljon muuta kun arki saapuu,
se turhat haaveet vie.
Es pydtyisi kertomaan,
nyt kuiskaisin kerran vaan:
Anja, olet elämäni nainen,
sinä kohtalolta paljon odotit.
Anja, sinä näytit soîlloin kerran,
mitä sanoillasi oikein tarkoitit.
Anja, kerran kuutamossa tillan
hiukset säihkyvinä maailman valloitit.
Silleon vielä ymmärkitä voi kauneus sydämen. |