| lyric | 1. Pohjoisessa mustalaisen kerran kohtasin,
oli markkinat ja kansaa, oli enustajakin.
Mustalainen mustin silmin katsoi minuun päin
ja povas mulle korteissta näin:
Joku kultaa saa, joku valtaa saa.
Tumma nainen tietää, ketä onnistaa.
Mutta lemmen kauneimman rahan sokaisevan häät.
Sydän silloin murtuu, kun sinä yksin jäät.
2. Unohdin sen mustalaisen, painuin puron taa.
Peli onnistui ja paljon tuli kimaltelevaa.
Kultapuron tyhjensin ja kuljin kaupunkiin,
joka valoinensa kutsui mua niin.
Joku kultaa saa, joku valtaa saa.
Tumma nainen tietää, ketä onnistaa.
Melkein koko kaupungin minä Viimein omistin,
kun sen kauniin neidon mä silloin kohtasin.
3. Muistan nyt sen povauksen, olen onneton.
Elän kerjuulla ja rikkaus vain muistoissani on.
Toden tiesi mustalainen, tunnustan jo sen,
siksi kohtaloa nyt syytä en.
Joku kultaa saa, joku valtaa saa.
Tumma nainen tietää, ketä onnistaa.
Vaikka teille laulankin laulut takapihojen,
olen nähnyt onnen ja sitä muistelen. |