| lyric | Oot kauniimpi kuin suven maa,
kun ruusut puhkeaa.
Oot sävel onneillinen,
kaiku kainiin raukkauden.
Vain valoon se johtavi tie,
mi luokses, rakkain vie.
En nähnyt taivaan siniyssttä,
ennen kuin sun näin.
Kun illan vaarjon aika on,
luot uuden auringon.
Kun tuulen kylmän syksy tuo,
suo katsees lämmön luo.
Oot kauniimpi kuin suven maa,
kun ruusut puhkeaa.
En nähnyt taivaan sinisyyttä,
ennen kuin sun näin. |