| lyric | 1. Kuningatar yön syliin poistuu,
kuningaskin jo varjoon käy.
Kaipaus jää, se keran toistuu;
ei satujen linnaa nyt missään näy.
Sadun tango on vain harhaa,
sen nyt jokainen meistä luo vain kuvitellen.
Seh hetken kestää, ja eivoi estää
stä etkeä, kun eron vuoro tullut taas on.
Sadun tango on vain harhaa,
sitä todektsi koskaan ei kai ihminen saa.
Silti onneen vielä luotan,
kanssas tanssia vielä saan Sadun tangon.
2. Haaveiden maan kun kerran kohtaa,
poistua ei kai tahtoiskaan.
Toive vain jää, se onneen johtaa,
ja kanssasi sinne taas käydä saan. |