| lyric | Onnen polku joskus kaidaks käydä se voi,
vaan sen rikkaus kauan sielussa soi.
Tule hiljaa tämän lauluni sulle mä teen,
sua ainutta yksin vaan odotellen.
Tule hiljaa, yli kunnaiden yön sävel soi,
surumielin se vaikeroi.
Tule hiljaa, niin hiljaa.
On kallis arpa, kun kohtalo leikkiä lyö.
Saat olla varma, pian kaiken jo peittävi yö.
Tule hiljaa, yhä sieluni silmillä nään
sinut, entisen ystävän.
Tule hiljaa, niiin hiljaa. |