| lyric | 1. Voi ällös itke, armas, enää,
ei päivät menneet palata nyt voi.
On kuolleet ruusut, jotka muinoin
elomme tielle hehkuansa loi.
On turhaa haaveet, särkynyt on syömmein
ja sammunut on tuli rakkauden.
Nuo menneet pöivöt mulle miellen jäivät,
ne veivät meidät kerran onnehen.
2. Pois unhoita, mit’ oli ennen,
sen unhon yöhön kauas jäädä suo.
Suo anteeksi, jos tein mä väärin,
on kauas jäänyt onnen aika tuo.
Kun yksin kuljet elon tietä synkkää
ja muistot menneet kalvaa sydäntäs,
niin muista, armas, että aatoksissain
mä aina kuljen sinun rinnallas
Pois unhoita jo kaikki menneet.
Mua älä tuomitse, jos väärin tein. |