| lyric | Luo sairaiden käy sisar hento valkoinen,
hän hymyävän katseensa luopo,
lohtua tuopi ain.
Ystävää niin ihmeen hellää, lempeää
ei maailmassa varmaan oo toista,
yksin mi loistaa vain.
Vaikka tyynnä ilomiellä hänen kulkunsa käy,
onhan surujakin siellä,
vaikka päältä ei näy.
Luo sairaiden käy sisar hellä valkoinen,
hän hymyävän katseensa luopi,
lohtua tuopi ain. |