| lyric | 1. Kerran varhain iltayöstä laivamme laski
Rio de Janeiron satamaan.
Juoksujalkaa kiiruhdimme jokainen heppu
Vanhan Merirosvon kapakkaan.
Siel on maailman tulisimmat neidot,
ja voi taivas, kun tango siellä soi, oijoijoi!
Yön ken viettänyt on Rion lumoissa milloin,
unhoittaa ei kaskaan sitä voi.
2. Muistoks sieltä lähteissäni vein ensilemmen,
Rion ruusun, Donna Carmenin.
Tatuoida rintahani nimens äannoin,
sydämen ja ristin, ankkurin.
Ne seuraa mua retkilläni aina,
kunnes kerran taas tulen takaisin, varmasti!
Yön ken viettänyt on Rion lumoissa milloin,
kaipaa sinne aina takaisin.
3. Paljon niitä muistoja on retkiltä tullut,
Riosta on sentään kaunehin.
Kaikki siellä tappelivat kuin hiukan hullut
suosiosta tumman Carmenin.
Toista sellaista naista ei oo missään,
ja voi taivas, kun tango siellä soi, oijoijoi!
Yön ken viettänyt on Rion lumoissa milloin,
unhoittaa ei koskaan sitä voi. |